jussilindgren.fi

Julkista velkaa on vaikea vähentää – ilman mittavaa tasoleikkausta valtion käyttömenoihin

Written by

admin

in

Julkinen talous on Suomessa bruttovelkaantunut aika tavalla, ja vuosikymmenen lopulla bruttovelkaa on varmaankin *vähintään* noin 90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkiseen velkaan vaikuttaa etupäässä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien nettolainanotto. Valtio ottaa kuluvana vuonna yli 14 miljardia euroa uutta velkaa, pääosin ulkomailta. Julkiseen sektoriin lasketaan myös työeläkesektori, mutta ne eivät toistaiseksi laske liikeelle merkittäviä määriä joukkovelkakirjoja.

Velkaan vaikuttaa monta tekijää, perusjäämä, eli julkisen talouden velkaa kerryttävien sektoreiden jäämä ilman korkomenoja, nimellinen kasvu taloudessa, velalle maksettava efektiivinen korko ja velan lähtötaso. Nimellinen kasvu on suunnilleen reaalinen kasvu + inflaatio, eli nykyisin kovin matala sekin. Rahapolitiikka on painanut valtion velan korkotason alas euroregiimissä, ks. kuva alla.

Velan BKT-suhde noudattaa tilinpitoidentiteettinä differenssiyhtälöä:

$$d_t=\frac{1+i}{1+g}d_{t-1}-b_t$$

Missä d on velkasuhde, i on velan efektiivinen korko, g on nimellisen bkt:n kasvu, b on perusjäämän suhde bkt:een. Differenssiyhtälön ratkaisu (oletaan vakioinen perusjäämä/BKT-suhde) voidaan laskea iteroimalla yhtälöä:

$$d_N=\theta^Nd_0-b\sum_{t=1}^{N}\theta^{N-t}$$

Missä

$$\theta=\frac{1+i}{1+g}$$

Jos nyt ajattelemme esimerkkinä, että julkisen talouden velkasuhde pitäisi ajaa kahdessa vaalikaudessa vaikkapa 90 prosentista 80 prosenttiin, voimme yllä olevasta yhtälöstä ratkaista tarvittavan vakioisen perusjäämän (pitää olla 8 vuotta sama). Saadaan algebralla:

$$b=\left(\frac{\theta^Nd_0-d_N}{\theta^N-1}\right)(\theta -1)$$

Sijoittamalla vaikkapa g=0.03, eli kolmen prosentin nimellinen bkt-kasvu per annum, i=0.025 ,eli 2,5 % efektiivinen korko velalle, saadaan:

$$b=\left(\frac{0.99514563106^80.9-0.8}{0.99514563106^8-1}\right)(0.99514563106 -1)=0.008% $$

Eli toisin sanoen julkisen sektorin velkaa kerryttävän sektoreiden perusjäämä pitäisi olla noin vajaan prosentin ylijäämäinen. Käytännössä siis valtiontalous pitäisi olla ylijäämäinen perusjäämältään. Nyt valtiontalouden perusjäämä on noin 11 miljardia miinuksella. Tästä saadaan, että jos valtion ohella muut velkaa kerryttävät sektorit olisivat vaikka tasapainossa, valtion pitäisi sopeuttaa heti 14 miljardia käyttömenoja (leikata tai kiristää veroja, staattisesti). Tämän päälle tulee vielä menopaineet hoivamenoista ja noin 5 miljardin pysyvä korotus puolustusmenoihin. Laskelma on suuntaa antava, mutta kertoo varmasti siitä, kuinka valtava sopeutushaaste on (ehkä noin 20 mrd?). Käytännössä, koska mm. kuntatalous on alijäämäinen, valtion perusjäämätavoite pitäisi olla vähintään noin prosentti plussalla. Nyt valtion perusjäämä on noin 4 prosenttia miinuksella. Eli sopeutustarve on valtava.

Kommentit

2 vastausta artikkeliin “Julkista velkaa on vaikea vähentää – ilman mittavaa tasoleikkausta valtion käyttömenoihin”

  1. Juha Vesikallio avatar
    Juha Vesikallio

    Tämä fakta jää usein poliittisessa keskustelussa tulematta esiin. Aina puhutaan kasvusta ja sillä koitetaan taklata keskustelua leikkauksista. Millaista kasvua pitäisi saada aikaiseksi, että päästäisiin painamaan velkaantuminen tuolle 40% bkt esim. neljän vaalikauden aikana, ja onko edes mahdollista ilman leikkauksia?

    Vastaa
  2. Markku Karhunen avatar
    Markku Karhunen

    Tässä valossa 40 % tavoite on puhdasta fantasiaa. Voi myös kysyä, miten mielekäs tavoite on. Ei vastaavaa tavoitetta ole euroalueen kumppanimaillakaan.

    Julkisen sektorin bruttovelkaantumisen lisäksi pitäisi tarkastella nettovelkaantumista, jota vähentää TyEL-yhtiöiden rikastuminen.

    Ylipäänsä peräänkuulutan talouskeskusteluun tarkkuutta: puhutaanko brutosta vai netosta, julkisesta sektorista vai valtiosta. Sama juttu kasvun kanssa: puhutaanko nimellisestä vai reaalisesta, per capitasta vai totaalista.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

More posts