Talvisodan päättymisestä on 86 vuotta tänään. Sota syttyi 30.11.1939, kun Neuvostoliitto tuli rajan yli panssarivaunuillaan. Samana päivänä Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat useita suomalaisia kaupunkeja. Suomi oli sodassa. Legalismi väisti taas reaalipolitiikkaa.
Sodan välittömät syyt liittyivät Saksan ja Neuvostoliiton etupiirijakoon. Kesällä 1939 oli enteitä sodasta, elokuussa solmittiin Molotov-Ribbentrop -sopimus, ja lokakuussa Suomi suoritti miltei täydellisen liikekannallepanon, suojajoukot perustettiin. Saksa oli hyökännyt jo Puolaan heti syyskuun alussa. Moskova kutsui suomalaiset neuvottelemaan, ja Neuvostoliitto esitti vaatimuksia maaluovutusten muodossa, mm. saaria ja puskurivyöhyke Kannakselta, Hangon sekä Lapvikin sataman. Suomi ei suostu vaatimuksiin. Suojajoukkojen perustamisen jälkeen sota on ilmeinen tosiasia, sillä sotilastiedustelumme varmasti arvioi hyökkäyksen jo tuolloin lähes varmaksi. Neuvottelut kuitenkin jatkuvat vielä marraskuussa. Kun lopulta diplomaattiset suhteet katkaistaan Neuvostoliiton toimesta, sota syttyy 30.11. Valtioneuvoston istunnossa kl. 13:30 Suomi julistetaan sotatilaan.
Sodan syttyessä kenttäarmeijamme ylipäälliköksi nimitettiin C.G.E. Mannerheim, Päämaja siirtyi nopeasti Mikkeliin, josta sotaa johdettiin. Päämajoitusmestari, eli operatiivisen osaston päällikkö eversti Aksel Airo on korvaamaton apu Mannerheimille.
Hyökkäyksen painopiste oli tunnetusti Karjalan Kannaksella, mutta Neuvostoliitto yritti katkaista Suomea myös Joensuun kohdalta, ainakin Joensuusta olisi ollut helppoa edetä sisämaahan, rautatieyhteys oli samoin lähellä. Ilomantsin valtaus olisi tarkoittanut Kollaan rintaman altistumista pihtiliikkeelle, siksi Päämaja vahvensi nopeasti Ilomantsin-Tolvajärven suunnan puolustusta.
Neuvostoliiton 155. divisioona ylitti rajan Ilomantsin suunnalla, määrävahvuisena siinä oli noin 18 000 miestä. Ilomantsia puolusti aluksi vain 400 miehen vahvuinen Erillinen pataljoona 11. Päämaja perusti 5.12. Ryhmä Talvelan, jota johtamaan käskettiin Eversti Paavo Talvela. Talvela oli jääkäriupseeri ja heimosodissa parkkiintunut kova luu. Yhtymän esikunta perustettiin Värtsilään. Ryhmä Talvela sai loistavan voiton Tolvajärvellä, mutta vähemmän tunnettu voitto Ilomantsissa on samoin tärkeä.
Ryhmä Talvela perusti Osasto A:n, jota johti eversti Per Ekholm. Osasto A koostui neljästä pataljoonasta. Tykistöä sille oli alistettu vain yksi tulipatteri. Talvisodassa kenttätykistön pääkalustoa oli 76 mm kanuuna. Se on nykymittapuulla lelu, mutta suorasuuntauksella se toimi panssarivaunuja vastaan. Neuvostoliiton panssarivaunut olivat vielä talvisodassa vanhoja T-26 -vaunuja, jotka korvattiin vahvalla ja tehokkaalla T-34 ”Sotkalla” jatkosodan kuluessa.
Neuvostodivisioona hyökkäsi kahdessa osassa. Pohjoinen osa divisioonasta pysähtyi Kallioniemelle, ja eteläinen osa, noin 12 000 miestä marssi Öykkösenvaaran suunnasta Möhkön läpi kohti Ilomantsin kirkonkylää. Divisioonan kärjessä oli panssarivaunuja, todennäköisesti mallia T-26 ja muutakin motorisoitua kalustoa kenttätykistörykmentteineen. Osastoa oli vastassa suomalainen pataljoona, ehkä noin 800 miestä. Aseistuksena valtaosalla kiväärit (M27), joku konekivääri (Maxim) ja pikakivääri (LS-26)sekä konepistooleja (Suomi M31). Pataljoonassa oli orgaanisesti konekiväärikomppania, kolme taistelevaa jalkaväkikomppaniaa sekä kranaatinheitinkomppania ja esikunta-osastoja. Oinaansalmella oli siis käytännössä vihollista vastassa muutamia satoja suomalaisia, koska yleensä ainakin yksi komppania pidetään reservissä ja loput ryhmityksessä. Puolustustaktisesti maasto suosi suomalaisia, vesistöt toimivat luonnon esteinä. Kun sillat räjäytettiin, vaunujen eteneminen vaikeutui huomattavasti, toki jalkaväki ja hevoset pääsivät jäitä myöten etenemään.
Näkymä Öykkösenvaarasta pohjoiseen. Tuota tietä pitkin 155. divisioonan kärki eteni kohti suomalaisten asemia. Maisemat olivat joulukuussa toki talviset. Kuvassa vanhat asemat, joissa taisteltiin heinäkuussa 1944.
Oinaansalmen räjäytetty silta talvisodan aikaan.
Suomalaisten tappiot talvisodassa Ilomantsissa olivat :
Kaatuneita: 125
Haavoittuneita: 275
Kadonneita: 22
Yhteensä: 422 miestä
Ilomantsissa on hieno sotahistoriallinen kokonaisuus, joka tunnetaan Ilomantsin Sotatienä. Kannattaa tutustua ainakin Taistelijan taloon Hattuvaarassa, Oinaansalmeen, ja Öykkösenvaaran taisteluasemiin.
Oinaansalmen reliefi-muistomerkissä on kuvattuna parivartio.
Taistelijan talo Hattuvaarassa. Talossa on ravintola ja museonäyttely.
Ilomantsin torjuntavoitto 31.12. Oinaansalmella oli tärkeä saavutus rauhanponnisteluja silmällä pitäen. Kovat taistelut olivat vasta edessä mm. Suomussalmella 44. divisioonaa vastaan. Samoin Summan kovat taistelut olivat vasta puoliksi takana.
Vastaa