Poliittinen ja taloudellinen arvopohjani nojaa ajatteluun, mitä kutsun realistiseksi liberalismiksi. Realistinen liberalismi nojaa perusajatuksiltaan siihen, että yksilöt muodostavat yhteiskunnan. Ei siis kuten kollektivismissa tai valtiososialismissa, jossa yksilön tehtävä on palvella kollektiivia. Markkinatalous on paras taloudellinen ratkaisu ihmiskunnan taloudellisen toiminnan järjestämiseksi. Mahdollisimman vapaa tuotanto ja vaihdanta ja vapaat hintamekanismit takaavat tehokkaan informaationvälityksen ja resurssien kohdentamisen yhteiskunnassa. Hintojen tehtävä markkinataloudessa on juuri kertoa taloudellisille päätöksentekijöille siitä, mitkä resurssit ovat arvokkaita, ja mitä asioita ihmiset arvostavat. Toki on poikkeuksia, ja esimerkiksi luonnollisia monopoleja julkisen vallan ei kannata myydä pois (esimerkiksi vesilaitokset, sähköverkot). Haittaverot voivat olla joskus ihan järkevää politiikkaa. Veroilla pitää rahoittaa valtion ydintehtävät. Julkisen talouden koko mieluummin pienempi kuin suurempi.
Filosofi Thomas Hobbes (1588-1679) oli kaiketi pääpiirteissään oikeassa siinä, että ihmiset muodostavat valtion sen vuoksi, että ihmiset tarvitsevat yhteisesti sovitut pelisäännöt. Muutoin vallitsee anarkia. Rajattujen resurssien maailmassa tämä tarkoittaa myös sitä, että valtiolla on määrätyt ydintehtävät, kuten ulkorajojen ja suvereniteetin puolustaminen. Olen oman osani kantanut kekoon, reservissä harrastan edelleen jonkin verran maanpuolustusta, kotiuduin vänrikkinä tykistöstä 2005. Lisäksi tärkeää on riippumaton oikeuslaitos ja tehokas ja korruptiosta vapaa hallinto. Poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen eli vankilalaitoksen riittävä resurssointi takaa osaltaan sisäisen turvallisuuden. Tarvitsemme myös julkista peruskoulutusta ja yhteiskunnan sosiaalisen turvaverkon sekä sosiaali-ja terveydenhoitoa. Yhteiskuntasopimus peruspalveluineen voi kuitenkin toimia vain, jos sosiaalinen koheesio on riittävää, ja yhteiskunnassa olevat yksilöt ovat arvopohjaltaan ja kulttuuriltaan riittävän likeisiä. Vapaamatkustaminen ja arvojen degeneraatio tuhoaa koheesion ja veronmaksumoraalin. Veronmaksumoraali ja luottamus ovat olleet tärkeitä suomalaisen yhteiskunnan kantavia pilareita. Eräiden tilastollisten rikollisuutta koskevien tunnuslukujen vuoksi suhtaudun maahanmuuttoon varsinkin määrätyiltä lähtöalueilta varsin kielteisesti. Maahanmuutto pitäisi olla korkean tuottavuuden maahanmuuttoa, ja ainoastaan sellaista väkeä pitäisi ottaa , joka pystyy integroitumaan tehokkaasti ja hyväksymään suomalaiset arvot. Käytännössä maahanmuuton haittoja tulemme valitettavasti näkemään lisää. Jengirikollisuus ja seksuaalirikollisuus on täysin sietämätön ilmiö yhteiskunnassamme. Lisäksi maahanmuuttajien arvonlisä taloudellisesti on monasti heikko, ja vaikutus julkiseen talouteen negatiivinen etumerkiltään. Korkean tuottavuuden maahanmuuttoa en vastusta.
Perusoikeuksien tulee lähteä yhteiskunnassa siitä, että ihmisten oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen turvataan. Yhteiskunnan pääsääntöinen velvollisuus on turvata siis valtiovallan taholta hyvät elämän edellytykset ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Suvaitsevaisuus on hyve, mutta perverssi suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, että suvaitsemme sellaisia tapoja ja kulttuureja, jotka uhkaavat ja lopulta tuhoavat kaiken sen, minkä koemme arvokkaaksi: siis länsimaisen liberaalin oikeusvaltion suvaitsevaisuushyveineen. Siksi pahuutta ja barbarismia ei pidä suvaita: pahuuteen pitää vastata päättäväisyydellä ja kovuudella. Naiivismi on aina johtanut suurempaan kärsimykseen. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Tekojen hyvyyden määrittää valtaosin lopputulos. Uskon filosofi Karl Popperin avoimeen yhteiskuntaan; sananvapaus on erityisen tärkeä hyve suojata maksimaalisesti. Jos sananvapaus menee, kaikki menee. Sananvapauden rajoittaminen on tie totalitarismiin, tästä varoitti myös esimerkiksi nobelisti Friedrich von Hayek kirjassaan Tie orjuuteen (1944). Nykyinen lainsäädäntö Suomessa rajoittaa sananvapautta selvästi liikaa mm. uskonrauhan ja kansanryhmien kiihottamispykälien osalta. Sananvapaus tarkoittaa, että loukkaavaa puhetta täytyy sietää, vapaudella on hintansa.
Politiikassa kyse on kompromisseista ja kaikkien äänestäjien intresseistä. Siksi hyvä poliitikko on taitava neuvottelija, strategi. On oltava yhteistyökykyä ja pitää saada asioita aikaan. Tulos ratkaisee. Kansantalouden ja julkisen taloudenpidon osalta uskon pragmatismiin: valtion ja kunnan juoksevat menot pitää kattaa verotuloilla, käyttötalous pitää olla ylijäämäinen, investointeja kannattaa tehdä taantumassa vaikka velaksi, kuten J.M. Keynes suositteli. Käyttömenojen karsintaa pitää tehdä lisää Suomessa sekä valtiolla että kunnissa ja hyvinvointialueilla. Ydintehtävät pitää turvata kaikissa oloissa.
Kaikki lähtee suvereniteetista ja turvallisuudesta. Turvallisuus takaa luonnonoikeuksien toteutumisen. Verotus on haitta, ja sitä pitää tehdä mahdollisimman vähän välttämättömien julkisten menojen kattamiseksi. Taloudellisia hyviä ideoita ovat tuoneet tietoisuuteemme muun muassa Friedrich von Hayek, Josef Schumpeter ja John Maynard Keynes. Energiaratkaisuissa uskon ydinvoimaan ja sitä täydentävään uusiutuvaan voimaan. Fuusiosta voidaan haaveilla. Pienydinvoimalat ovat tulevaisuutta ja turvallisia pienen tehonsa vuoksi. Seksuaalisuusasioissa olen suvaitsevainen ja luonnollisesti liberaali, minulla on lukuisia homoystäviä ja bi-ystäviä. Kaikilla seksuaalivähemmistöillä pitäisi olla samat oikeudet onnellisuudentavoitteluun kuin heteroillakin.
Kulttuurirelativismi on väärin: on uskallettava sanoa, että suomalainen kulttuuri on parempi verrattuna primitiivisiin kulttuureihin. Suomen kieli on kansallisaarteemme. Siksi kieltä ja kulttuuriamme tulee vaalia. Suomalainen hyvinvointi on rakennettu työllä ja sitkeydellä. Sivistys ja oppiminen on minulle tärkeää. Toivoisin, että yliopistot pyrkisivät toiminnassaan totuuden ideaaliin. Luonnontieteet ja tekniikka luovat talouskasvua ja teknologia hyvinvointia. Humanismi auttaa meitä ymmärtämään itseämme tässä ihmisen maailmassa. Suurta taidetta arvostan paljon. Elokuvista pidän vaikkapa Sergio Leonen ja Stanley Kubrikin elokuvista. Kirjallisuuden puolelta haluan suositella Camus’n Sivullista, Waltarin Sinuhea ja Dostojevskin tuotantoa. Zen ja moottoripyörän kunnossapito on parasta filosofista viihdettä kesänurmikolla. Moottoripyörien kuningas on BMW R 1250 RS.
Euro oli virhe, EU-liittovaltiota en halua tai kannata, Suomi on NATO:n täysjäsen. EU:n ja euron tulevaisuuteen suhtaudun melko pessimistisesti. Kirjoitin teemasta vuonna 2024 kirjan. Kirjaa saa: https://vastapaino.fi/sivu/tuote/ohjaustalous-vai-nakymaton-kasi-/4978284
Vastaa